Search results for "suomenkielinen kirjallisuus"

showing 9 items of 9 documents

Vakavan sanaleikin mahdollisuudet kotimaisen nykyrunouden anagrammeissa ja spoonerismeissa

2022

Artikkeli pyrkii tunnistamaan ja analysoimaan sanaleikkejä sellaisena kuin ne näyttäytyvät kotimaisessa nykyrunoudessa, sekä etsimään kirjallisia syitä niiden käyttöön. Fokuksessa ovat kirjain- ja äänneperustaiset sanaleikit. Artikkelissa keskitytään anagrammiin (kirjainten järjestyksen vaihdokset), paragrammiin (kirjainmuunnokset, -virheet) ja spoonerismiin (sananmuunnokset) ja rinnastetaan niitä sellaisiin sukulaisilmiöihin kuin palindromi (kirjaimistoltaan symmetriset tekstit), paronomasia (monimerkityksinen sanaleikki), tai neologismit (uudissanat). Siinä missä arkipuheessa sanaleikit pyrkivät kuulijan (yleensä alatyyliseen) huvittamiseen, mainonnassa tiiviiseen itseironiaan, artikkelin…

OuLiposanaleikitkirjallisuuden kielicontemporary poetrylyriikkasuomenkielinen kirjallisuusexperimental poeticsFinnish poetryanagrammitkokeellinen kirjallisuuscomic poetrysananmuunnokset
researchProduct

Henkilönnimistä suomalaisessa kirjallisuudessa : tarkastelussa Sillanpään, Waltarin ja Joenpellon teokset

2000

Sillanpää F. E.tyylintutkimussanastoteoksessakielimuodotetunimetsuomenkielinen kirjallisuusnimistön tutkimushenkilönnimetyksittäiset kirjoittajatsukunimetkielentutkimuksen alueetJoenpelto EevaWaltari MikanimetsuomenkielisetSillanpää F. Epuhuttelunimet
researchProduct

Selkosten Proust taipuu moneen : Iijoki-korpus ja digitaalisen tekstilouhinnan mahdollisuudet

2022

kirjallisuuden kielitekstinlouhintasuomenkielinen kirjallisuusPäätalo KallekaunokirjallisuuskorpuksetIijoki-sarjatekstintutkimus
researchProduct

Kalevala på svenska : kansalliseepoksen ruotsinnokset ja niiden peritekstit 1800-luvulta 2000-luvulle

2020

Suomen kansalliseepos Kalevala ilmestyi vuosina 1835 (Vanha Kalevala) ja 1849 (Uusi Kalevala). Se on yksi harvoja suomalaisen kirjallisuuden edustajia, joiden voidaan katsoa kuuluvan maailmankirjallisuuteen. Kalevala on Elias Lönnrotin (1802–1884) luomus, ja se on käännetty tähän päivään mennessä yli 60 kielelle. Kalevalan käännökset koostuvat runomuotoisten käännösten lisäksi erilaisista proosakäännöksistä, lyhennetyistä laitoksista sekä kokonaan tai osittain mukautetuista käännöksistä.
  
 Tämä artikkeli käsittelee Kalevalan ruotsinkielistä käännöshistoriaa, joka on jäänyt aiemmassa tutkimuksessa vähälle huomiolle. Tutkimustehtävämme on kahtalainen: laadimme kansalliseepoksen ru…

kirjallisuuskielitiedekäännöstiederuotsin kielisuomenkielinen kirjallisuuskäännöksetperitekstiGeneral MedicineArtikkelithistoriaKalevala käännöshistoria periteksti kotimainen kirjallisuus ruotsin kieliKalevala
researchProduct

Mitä tupakka merkitsee

2021

Mika Hallila, Savumerkkejä. Tupakointi suomalaisessa kirjallisuudessa 1800-luvulta 2000-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2019. 288 s.

kirjallisuuskirja-arvosteluttupakkasuomenkielinen kirjallisuussuomalainen kirjallisuusHallila MikasemiotiikkakulttuurintutkimusKirjaesittelytMika HallilaKulttuurintutkimus
researchProduct

Poliittinen siivekäs : lintujen konkreettisuus suomalaisessa 1970-luvun ympäristörunoudessa

2010

Suomalaisen luontorunouden maisema on aina ollut linnuista rikas. Siivekkäitä ihaillaan runoudessa usein etäällä lentävinä, tai lintu paljastuu jonkun inhimillisen tunteen tai toiveen vertauskuvaksi. 1970-luvulla suomalaisen runouden lintukuvauksessa tapahtui muutos. Linnut tulivat lukijan lähelle kouriintuntuvasti mutta silti eläimellisen vierautensa säilyttäen. Ne alkoivat myös kärsiä ympäristöongelmista todellisten lintujen tavoin. Poliittinen siivekäs on ekokriittisiä ja posthumanistisia teorioita yhdistävä tutkimus lintujen konkretisoitumisesta, siitä miten linnuista alettiin kirjoittaa lintuina. Suomalaisten runoilijoiden ympäristötietoista linturunoutta suhteutetaan runoutemme tradit…

lyriikkasuomenkielinen kirjallisuusaiheet1970-lukuluontorunotluontosuhdeluonnonkuvauskonkreettisuusympäristökysymyksetSarkanen SaulipolitiikkaHaajanen TimosymboliikkalinnutkirjallisuudentutkimusPylkkönen Mailaympäristötietoisuus
researchProduct

Kirjallisen hulluuden analyysi

2021

modernismikirja-arvostelutkokemuksellisuusfiktiomielenterveyshäiriötsuomenkielinen kirjallisuushulluuskaunokirjallisuuskirjallisuudentutkimusnarratologia
researchProduct

Taakse jäänyt kotimaa : Suomi suomalaisessa nykykirjallisuudessa

2022

Suomalaisen yhteiskunnan kuvaus ei ole kadonnut kirjallisuudestamme mihinkään, mutta kertomisen tapa ja eetos ovat nyt moninäkökulmaisia ja moniäänisiä. Särö julkaisee esitelmän, jonka kirjallisuuden professori Mika Hallila piti Babeș-Bolyai-yliopiston (Cluj-Napoca, Romania) suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineen 30-vuotisjuhlassa 5.11.2022. nonPeerReviewed

monikulttuurisuuskotimaaeetosyhteiskuntakuvaussuomenkielinen kirjallisuuskansallinen identiteettinäkökulmakirjallisuudenhistoriasuomalaisuusnykykirjallisuus
researchProduct

Talonpoikaisuus, säädyllisyys ja suomalaisuus 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suomenkielisen proosan kertomana

2008

Laura-Kristiina Moilanen tarkasteli väitöskirjassaan talonpoikaisia elämänmalleja ja arvomaailmaa. Tutkimuksessa hahmottui käsitys talonpoikaisesta identiteetistä, jolle suomalaisuus nykyäänkin rakentuu.- Suomalaisiksi mainitut erityispiirteet ovat johdettavissa talonpoikaisissa kyläyhteisöissä vallinneisiin yleisiin arvostuksiin, Moilanen toteaa.Talonpoikaisista arvoista merkittävin oli työ. Se toistui kertomuksesta toiseen: ihanteellinen suomalainen saavutti elämässä tärkeät asiat omalla työllään. Toistuva kertomusrakenne oli köyhän ja ahkeran työntekijän matka vauraaksi ja kaikkien kunnioittamaksi isännäksi. Edelleenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vallitseva työn arvostus pohjautuu vahv…

talonpoikaiskulttuurisuomenkielinen kirjallisuuskuvaussuomalaisuuskulttuurihistoriavuosisadan vaihdetyösääty-yhteiskuntakertomakirjallisuusmoraaliSuomikansallinen identiteettikirjallisuudentutkimuskaunokirjallisuusidentiteettiarvot1800-luku1900-luku
researchProduct